Loora #34
Minulla on haave. Tahtoisin niin kovasti minäkin joskus saada edes yhteen ruimaisuuni yli 15 kommenttia. Se olisi huikeaa!
Tämän unelman toteutuminen vaatisi varmaan aika paljon fyysistä työtä tai vaihtoehtoisesti mittavia henkisiä ponnisteluja. Siltikin saattaisi tavoite kovasta yrittämisestä huolimatta jäädä saavuttamatta. Sitten tulisi pettymys ja masennus ja ahdistus ja olisi pakko pitää lomaa.
Sen verran kisahullua kansaa olemme, että joku kansanäänestystyyppinen Hottis-skaba voisi olla aika varma nakki. Paha vain, että tämä(kin) idea on jo toisaalla keksitty ja hyväksi havaittu, joten kintuille pissi sekin. Hushus äänestämään! Äänioikeus on kaikilla ikään, sukupuoleen, arvoon ja ammattiin katsomatta. Ehdokkaankin saa itse nimetä. Jos tämä ei ole demokratiaa, niin ei sitten mikään!
Näin ollen edes potentiaalisesti toimivista vaihtoehdoista taitaa olla jäljellä vain nimenhuuto.
Eli kysymys kuuluu: kuka Sinä olet, arvoisa lukijani, joka toiveikkaana jaksat kerta toisensa jälkeen pistäytyä Loorassa katsomassa, josko täältä vihdoin löytyisi jotakin lukemisen arvoista?
Rakas lukijani, tiedän, että tämä teettää Sinulla jonkin verran töitä, kun Sinun pitää nyt keksiä itsellesi niin monta uutta nimimerkkiä, että saamme sen 15 kommentin rajan rikottua. Mutta uskollisuutesi ja vaivannäkösi palkitaan viimeistään taivaan porteilla.
Kiitos Sinulle jo etukäteen. On tämä huikeaa!
Täten ilmottaudun.
Comment by Matonen — December 3, 2005 @ 20:55
Taivaspaikkaa odotellessa o/
Comment by triinu — December 3, 2005 @ 20:55
Kuulkaapas nyt, hyvä luuranko, lomassani kyse ei ole ollenkaan pettymyksestä, koska mitään tavoitetta ei ole. Enhän minä ole edes listoilla, enkä siis varsin tavoittele mitään. Kaikki mitä tulee on plussaa. Aina. Ja onhan sitä tullutkin enemmän kuin olen osannut odottaa. Mutta loma on kerta kaikkiaan välttämätön ihan lukijoitten kannalta, koska sanottava pyyhkiytyy päivä tosiensa (po. toisensa) jälkeen työpaineitten alle, ja onhan se väärin, että uskolliset lukijat joutuvat kaiken maailman väkisin väännettyä sitten sieltä meikäläisen blogista lukemaan. Karmeeta.
Sinä kyllä inspiroit minua. Se vähän jopa häiritsee, koska olen päättänyt olla lomalla. Sillä minä to-si-aan olen loman tarpeessa.
Mutta helposti voin keksiä pari nikkiä lisää, jos on tarvis. En kyllä usko, että on.
Comment by Saara — December 3, 2005 @ 20:58
Hui sentään, kylläpä jänskättää! On tämä tekniikka ihmeellistä, kun se saa nuokin kommentit näyttämään aivan kuin ne olisi kahden eri lukijan jättämiä. Kiitos, kiitos!
Tekisi mieli melkein korkata tämän kunniaksi. :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 21:01
Saara, sinäkin brutukseni! Kiitos!
Väkisin väännetystä ei Sinun tarvitse sanoa mitään. Jos postauksesi olivat pakon edessä ähkittyjä, ei sen ainakaan missään näkynyt! Toista se on täällä. Näyttävät väkisin väännetyiltä silloinkin, kun ne sydänverelläni intoa puhkuen suunnattoman kiihkon vallassa suollan ulos sieluni syvimmistä syövereistä. Että revi siitä sitten. :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 21:05
Höpö höpö. Minäkin ihastuin tähän blogiin heti ensi silmäyksellä.
Nyt saa loppua tuo kieriskely justiinsa. Tässä blogissa ei ole mitään vikaa. Päinvastoin.
Comment by Saara — December 3, 2005 @ 21:22
Noone, ilmoittaudun minäkin täältä “lomalta”. Ja aina luen “luurankoa” mielenkiinnolla
Saaraa peesaan hänen kommentissaan - kuinkas muuten. Lomailu bloogailusta (vaikka vain pikkuriikknen sellainen) tekee hyvää tälle väsyneelle sielulle. Mukava, kun jotkut jaksavat ilahduttaa.
Comment by Marleena — December 3, 2005 @ 21:23
Tässä blogissa ei ole mitään vikaa. Päinvastoin. - Justiinsa näin. Olemme siis jälleen yksimieliset. :}}
Kiitos, Marleena! Ja rentouttavaa lomaa (lue: lopetapas nyt jo se lusmuilu ja kanna reippaasti kortesi yhteiseen blogikekoomme)! :}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 21:27
Terve! Joillakin ne toimii, nämä nimenhuuot, mulla ei toiminu siis. Muutama hassu rohkea uskalikko kehtas myöntää lukevansa.
Tykkään kyllä itte ilmottautua, jos siltä tuntuu, ja nyt tuntuu. Tuntuu paljon muultaki. Tämon kai eka kännikommentointi, jos se nyt känninen on puolikkaasta sidukasta (rankan päivän jälkeinen koti-illallinen) voi olla. Voi se. Ainaki kirjottaminen on aika vaikeaa, tulee tehtyä saarat, mutta korjattua sitli. Eh..
Yks, miks tykkään käyä täällä, on tuo, kun sie elät ihan omaa aikaa. Nytki sullon vielä pitkä päivä eessä; mulla se kääntyy uhkaavasti yötä kohti. Tarttis varmaan mennä omaan nurkkaan, moro!
Comment by tinka — December 3, 2005 @ 21:30
Tsissus, Tinka! Tarkoittaako kommenttisi siis sitä, että olet joskus käynyt täällä ihan selvinpäinkin? Tai siis että ylipäänsä joku tulee tänne ihan syyntakeellisena ja selvinpäin? Maailma on yllätyksiä täynnä. Nyt tulee sisällöntuottajalle lisää paineita.
Kiitos sinullekin, Tinka! :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 21:34
Juuei
Tänne on tultava -on olotila sitte mikä vaan. Se, miten se vaikuttaa kommenttikentässä, on sitte jo toinen juttu. Nyt pääs vähän lispahtaan.
Comment by tinka — December 3, 2005 @ 21:44
Älä huoli, Tinka. Täällä annetaan kaikki anteeksi. Paitsi minulle.
Ja mitä tähän eriaikaisuuteen tulee, niin tuo olikin hyvä ja kehittämisen arvoinen pointti. Siis houkutella lukijaa lupaamalla, että täällä pääsee palaamaan ajassa taaksepäin. Jos ei nyt ihan lapsuutensa kultamaille sentään, niin ainakin vähintään sen 7 tuntia. :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 21:49
Äh, älä yritä. Se päinvastoin oli sun juttuihisi, ei mun.
No joo, pari kaljaa on tullut nyt otettua ja siinä on vissiin taas pari liikaa.
Comment by Saara — December 3, 2005 @ 22:01
Niin, Saara. Meillä on täällä tämmöinen lämmin ja intiimi AA-henki päällä. Et ole humalasi kanssa yksin! Jutellaan pikkuisen ja otetaan sitten vähän vaikka lihalientä lämmikkeeksi (jos tuntuu, että pysyy sisällä). Kyllä se siitä! :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 22:10
Lihalientä? Voi kääk. Mutta intiimi on kyllä ihan hyvä.
Tämä muuten taitaa olla viidestoista.
Comment by Saara — December 3, 2005 @ 22:14
Jiihaa! Nyt se on sitten koettu! Raja on rikottu! Ja 16 kommentista vain 6 on minun omiani. Tämä on onnenpäiväni, jonka kihelmöivänkutkuttava jännitys ja sitä seurannut onnistumisen tunteen aikaansaama huojennus syöpyvät tajuntaani ikiajoiksi siivittäen kulkuani elämän ajoittain kivikkoisilla poluilla ja karikkoisilla merillä. Nyt tiedän, etten sittenkään elänyt turhaan!
Tästä kaikesta huumasta ja harmaiden hiusten muuttumisesta aamuautereen punaoransseiksi ja kurtistuneen ihon siliämisestä ja uudesta, valoisasta katseesta kohti tulevia haasteita, on minun kiittäminen Sinua, parahin lukijani! Jälleen kerran osoitit olevasi Sinuun asettamieni toiveiden ja uskaliaimpienkin odotusten arvoinen! Kiitos!
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 22:29
Minunkin pitää muuten huomenna taas värjätä harmaat piiloon. On se niin väärin. Olisi paljon mukavampaa olla reilusti harmaahiuksinen, mutta kun se värien kirjo tässä välivaiheessa on niin järkyttävä. Kerta kaikkiaan.
Heh, onnistumisen iloa ei kyllä mikään voita.
Comment by Saara — December 3, 2005 @ 22:33
Totta haastat, jälleen kerran. Omasta onnistumisesta pulppuava ilo päihittää jopa toisten epäonnistumisen tuottaman riemun - jota meidänlaisemme empaattiset filantroopit eivät luonnollisesti kykene myötäelämiseltämme edes tuntemaan.
Otetaas sille! :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 22:37
Tilulilu!
Comment by Herkku — December 3, 2005 @ 22:46
Ooh, Herkku ja Herkun tilulilu! Kiitos! :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 23:04
..tilulilulilu -
Nyt tuli vilu
(Nyt tuo kappale soi päässä ja tulee varmaan uniin, että kiitti vaan teille
).
Jos sitä intiimiä lihalientä jää, niin älkää heittäkö pois. Sille vois olla käyttöä.
Comment by tinka — December 3, 2005 @ 23:20
Lihaliemi riittää kyllä! Ja se on täällä meillä aina niin intiimiä, että jotkut ilkeämieliset saattaisivat väittää sen jopa jo vähintään kertaalleen käyneen intiimiyden perimmäisillä alkulähteillä. Mutta sehän nyt on vain kateellisten panettelua. :}}
Comment by |noone| — December 3, 2005 @ 23:24
PUS PUS!
Comment by Perso — December 3, 2005 @ 23:59
Näin pitkään joutui odottamaan ensimmäisiä puseja. Pitäisiköhän siitä päätellä jotakin?
Kiitos, Perso! Olet todella nimesi veroinen, kun jopa täällä tulee mieleesi muiskauttaa. Ja vielä historian kaikkien aikojen vilkkaimmassa kommenttiloorassa kaiken kansan nähden. Oot sää vaan aikas kova mimmi! :}}
Comment by |noone| — December 4, 2005 @ 00:05
Tämä liittyy oikeastaan aiempaan postaukseen, mutta pannaan tilastojen kaunistamiseksi tähän lootaan (tai looraan, miten vaan). Minulla oli vain kaksi taskukirjaa, Ympäri mennään, yhteen tullaan ja Mikki on suurin.Kumpikaan ei ollut suosikki, naapurin pojilla oli paljon parempia. Aku Taikaviitta ja Voimakolmikko taisivat olla useimmin sieltä lainassa. Taikaviitasta tykkästin kai siitä syystä kun Akulla meni kerrankin loistavasti.
Naapurissa oli myös kaikki Tintit ja se suomenkielinen sarjakuvalehti, joka ilmestyi jonkin aikaa… mikähän se oli nimeltään? Siinä oli jatkiksina erilaisia kansainvälisiä sarjoja, viimeisillä sivuilla Yoko Tsuno (tai jotain sentapaista, japanilainen sarjis).
Outoa millaisia muistijälkiä löytyy, kun vähän kutitetaan. En tajunnut tallentaneeni ainoankaan Aku Ankan taskukirjan nimeä, saati sisältöä.
Anni
Comment by Anni — December 4, 2005 @ 06:24
Ja näin tuli demonstroiduksi sekin, mitä tapahtuu kun sulkee tägin väärin.
Comment by Anni — December 4, 2005 @ 06:26
Nou hätä! Meidän automaattinen taginkorjauspalvelumme korjaa moiset (jos osaa).
Itse en muista lukeneeni mitään sarjakuvalehtiä, joihin kuvauksesi Yoko Tsunosta ym. sopisi, mutta ihan uteliaisuudesta hain netistä jotakin vinkkiä ja päädyin olettamaan, että kyseessä saattoi olla Ruutu. Tai sitten ei. Joka tapauksessa on hienoa, että edes tämmöisellä vippaskonstilla sain Sinutkin viimein kommentoimaan. Mutta niinhän se taitaa olla, että sodassa, rakkaudessa ja bloggaamisessa kaikki keinot ovat sallittuja. Kiitos kovasti Sinullekin, Anni!
Comment by |noone| — December 4, 2005 @ 07:18
Päivää vaan.
Kaverilla oli niitä taskukirjoja silleen, että oikeassa järjestyksessä hyllyssä niiden päädyt muodostivat kuvan. Se oli minusta tavattoman hienoa, vaikka ne varsinaiset sarjakuvat eivät niinkään kiinnostaneet. Taskukirjat maksoivat kuitenkin sen verran, että ei niitä oikein viitsinyt pelkäksi sisustuselementiksi ostaa.
Kaikenlaista.
Comment by murska — December 4, 2005 @ 13:56
Minua taisi kiinnostaa enemmän se taskukirjojen sisältö, koska en koskaan huomannut, että niiden selät olisivat mitään yhtenäistä kuvaa muodostaneet, vaikka nimerojärjestyksessä ne minunkin hyllyssäni olivat. Tai ehkä olin vain niin mielikuvitukseton. Jo lapsena.
Kiitos paljon, murska!
Comment by |noone| — December 4, 2005 @ 18:15
Noone, ne vanhemmat painokset eivät muodostaneet selkäosastoineen mitään kuvioita… Olemme todennäköisesti lueskelleet niitä. Muistan kyllä nuo myöhemmin ilmestyneet uudemmatkin, joista se kuvio muodostui.
Comment by Herkku — December 4, 2005 @ 22:43
Niin katsokaas kun mie oon niin lapsi vielä, että mun aikanani Aku Ankan taskukirjatkin ovat olleet edistyneempää tasoa.
Se selkämyskuva oli hieno, mutta auts jos oli joku osa jäänyt välistä, tuli ruma kuva.
Comment by murska — December 4, 2005 @ 23:32
Olen huomannut että kun |loora| päivittyy blogilistan tuoreisiin, on korkea aika mennä nukkumaan. Niin nytkin. Mutta sitä kautta tulee siis vilkaistua tänne.
Huomasitko Schizon uusimman? Jokseenkin liikuttava. Itselläni on tavallisesti vain muutamia mainioita lukija-kommentoijia ja olen tyytyväinen tilanteeseen. Öitä!
Comment by Pauliina — December 4, 2005 @ 23:48
Hei, se sarjakuvalehti oli Non stop - ilmestyi vuosina 1975-79.
Anni
Comment by Anni — December 5, 2005 @ 00:46
Mitä tästä opimme? Kehitys kehittyy. Eivät siis ole Aku-pokkaritkaan enää entisellään. Mutta me kestämme sen.
Pauliina, olen toki tietoinen unettavasta vaikutuksestani kanssaihmisiini. Hyvä, että tämä ominaisuuteni välittyy myös blogistani, niin on jotakin hyötyä minustakin. :}
Kiitos, Anni, oikean tiedon päivittämisestä. Tai siis väärän tiedon päivittämisestä oikeaksi. Eli oikaisusta. :}}
Comment by |noone| — December 5, 2005 @ 01:08
Minäkin ilmoittaudun, tosin tapani mukaan hieman jälkijunassa. Hip!
Comment by eksynyt — December 5, 2005 @ 23:23
Ei jälkijunassa tuleminen ole ollenkaan pahasta, olemmehan kroonisesti 7 tuntia jälkijunassa täällä muutenkin. Jotta kiitosta vain kädennöstosta Sinullekin, Lostis! :}}
Comment by |noone| — December 6, 2005 @ 00:19