| loora |

Olen tässä pikkuhiljaa varovasti pieninä annoksina ruvennut henkisesti orientoitumaan kustannuspaikalle paluuseen. Kovin pitkälle en ole vielä päässyt. Olen yhä jumissa ensimmäisessä peruskysymyksessä: kuka minä olen?

Haluaisin kernaasti nähdä omasta työpaikastani laaditun kaavion, jossa olisi graafisesti esitetty talon henkilöstörakenne. Uskon, että siitä saisi tällainen tosikkokin hyvät naurut.

Otetaanpa yksinkertaistettu esimerkki:

Taloon perustettiin aikoinaan kaksi uutta vuoden määräaikaista vakanssia, joihin valittiin omilta vakipaikoiltaan henkilöt B ja C. B:n ja C:n vakituisten vakanssien sijaisuuksia hoitamaan siirrettiin omista vakiviroistaan henkilöt A ja D. B:n ja C:n määräaikaisuudet on sittemmin uusittu aina vuodeksi kerrallaan, ja heidän vakivirkojensa sijaisina ovat jatkaneet A ja D. A:n ja D:n vakituisia vakansseja ovat eripituisissa pätkissä hoitaneet määräaikaiset sijaiset, joilla ei ole vakituista virkaa.

Jossakin vaiheessa henkilö A jäi ensin vuorotteluvapaalle ja sen jälkeen palkattomalle virkavapaalle. Hänen määräaikaiseksi sijaisekseen siirrettiin henkilö E, jonka omaa vakivirkaa hoitamaan otettiin määräaikainen sijainen. A:n vakivakanssia tuuraa edelleen määräaikanen sijainen vuoden mittaisissa tai sitä lyhyemmissä pätkissä.

Jos B:n ja C:n virat vihdoin usean vuoden määräaikaisuuden jälkeen vakinaistettaisiin, voitaisiin heidän entisten vakipestiensä sijaisuuksia vuosikausia hoitaneet A ja D niin ikään vakinaistaa, jolloin A:n ja D:n alkuperäiset vakituiset vakanssit vapautuisivat täytettäviksi. Kahden uuden vakituisen työntekijän palkkaaminen kuitenkin sotisi sitä työnantajan tekemää periaatepäätöstä vastaan, jonka mukaan vakituisten työntekijöiden nuppilukua ei lisätä.

Harva haluaa kovin pitkään elää pätkätyöläisen määräaikaiselämää. Niinpä vakipaikka otetaan sieltä, mistä se saadaan. Henkilöstökulusäästökampanjaansa loputtomiin jatkava työnantaja joutuu tippa silmässä katsomaan vierestä, kun nuoret, koulutetut ja innokkaat lähtevät talosta vakituisen leivän perään kyllästyttyään määräaikaisesti odottamaan talon vakiväen kuolemaa, burnoutia tai muuta luonnollista poistumaa.

Minäkin odotan luonnollista poistumaa. Omaani.